Puolijohdealaan kohdistuu kasvavaa painetta, joka uhkaa koko maailmantaloutta. Digitaalista maailmaa pyörittäviä tietokonesiruja valmistava teollisuus tarvitsee toimiakseen tehokkaasti valtavia resursseja, kuten kriittisiä mineraaleja ja suuria määriä energiaa. Yhdysvaltojen ja Israelin Iranissa käymän sodan vuoksi nämä toimitusketjut kohtaavat merkittäviä häiriöitä.

Vaikka Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump sanoi maanantaina sodan päättyvän "hyvin pian", huoli konfliktin ja sen pitkäaikaisten seurausten olemassaolosta on edelleen olemassa. Tällainen skenaario voisi osoittautua katastrofaaliseksi monille maailmanlaajuisille toimitusketjuille jo näkyvissä olevien inhimillisten ja ympäristökustannusten kasvavien seurausten lisäksi.

Tietokonesirut ovat nyt välttämätön osa globaalia digitaalitaloutta. Kuten Duken yliopiston Deep Tech -blogissa todettiin, puolijohteet ovat "muokanneet digitaalista aikakautta ja niitä on upotettu kaikkeen satelliiteista ja älypuhelimista lääkinnällisiin laitteisiin ja sähköajoneuvoihin". Niiden saatavuuden häiriöillä tai hinnan nousulla voi siksi olla merkittäviä seurauksia tuottajille ja kuluttajille maailmanlaajuisesti.

SemiAnalysisin muistianalyytikko Ray Wang kertoi CNBC:lle: ”Pitkittynyt alueellinen konflikti voisi häiritä sirujen valmistusta vaikuttamalla heliumin ja bromin kaltaisten materiaalien saatavuuteen. Tällä hetkellä vaikutus näyttää rajalliselta, mutta jos konflikti jatkuu, yritysten on ehkä järjesteltävä uudelleen näiden kriittisten materiaalien hankintansa.”

Lähi-idän merkitys Taiwaniin keskittymisestä huolimatta

Vaikka yli 90 % kehittyneistä siruista tuotetaan Taiwanissa, Lähi-itä on edelleen keskeinen toimitusketjujen kannalta. Esimerkiksi Qatar tuottaa yli kolmanneksen maailman heliumista, joka on keskeinen puolijohdejäähdytysjärjestelmissä ja piirien painatuksessa käytetty alkuaine. Merkittäviä häiriöitä maailmanlaajuisessa heliumin toimituksessa – olivatpa ne sitten tuotanto- tai kuljetusongelmista – ei voida helposti korvata vaihtoehtoisilla materiaaleilla.

Puolijohdeteollisuus kohtasi jo ennestään suuria haasteita tuotannon keskittymisen vuoksi Taiwaniin, jolla itsellään on energiaturvallisuusongelmia ja joka on erittäin riippuvainen ulkoisesta tuonnista, sekä jatkuvien jännitteiden vuoksi Kiinan kanssa. Nyt kun Iranin sota on häirinnyt maailmanlaajuisia öljytoimituksia, nämä riskit voisivat voimistua ja vaikuttaa Taiwanin elintärkeään energiansaantiin, millä olisi laajempia seurauksia maailmantaloudelle.

Suora vaikutus eteläkorealaisiin siruvalmistajiin ja tekoälyn laajenemiseen

Etelä-Korean puolijohdevalmistajat kohtaavat vielä suuremman järkytyksen kuin taiwanilaiset kilpailijansa, sillä ne ovat muistisirujen pääasiallisia tuottajia, joiden kysyntä on kasvanut nopeasti tekoälyn laajenemisen vuoksi.

Jos näiden sirujen hinnat nousevat merkittävästi, tekoälyn toiminta voi hidastua kustannusten noustessa liian korkeiksi.

Morningstarin osakeanalyytikko Jingjie Yu sanoi: ”Tämä voisi merkittävästi nostaa hyperskaalaajien kokonaiskustannuksia ja uhata tekoälyinfrastruktuurin käyttöönottoa. Pitkittynyt sota voisi johtaa tekoälyssä käytettävien muistisirujen kysynnän laskuun.”

Uusi uhka digitaaliselle infrastruktuurille

Konflikti on ottanut vaarallisen käänteen teknologiasektorille sen jälkeen, kun Iranin vallankumouskaartiin sidoksissa oleva Tasnim-uutistoimisto julkaisi tällä viikolla listan "uusista kohteista". Listan kerrottiin sisältävän alueellisia toimistoja, pilvi-infrastruktuuria ja datakeskuksia, jotka ovat yhteydessä yrityksiin, kuten Google, Amazon, Microsoft, Nvidia, IBM, Oracle ja Palantir.

Uhat eivät ole jääneet pelkästään teoreettisiksi. Iranilaisten droonien kerrotaan kohdistaneen iskunsa kolmeen AWS:n datakeskukseen Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ja Bahrainissa. Nämä olivat ensimmäiset sotilaalliset hyökkäykset yhdysvaltalaisia pilvipalveluntarjoajia vastaan ja aiheuttaneet tulipaloja, sähkökatkoksia sekä häiriöitä maksu- ja pankkipalveluissa. AWS neuvoi asiakkaitaan siirtämään laskentatyöt kokonaan Lähi-idän ulkopuolelle.

Suorat taloudelliset seuraukset

Nvidia sulki väliaikaisesti toimistonsa Dubaissa iskujen jälkeen, Amazon sulki alueelliset toimistonsa ja Googlen työntekijät Dubaissa jäivät pulaan lentojen peruutusten jälkeen.

Samaan aikaan Samsungin ja SK Hynixin kerrotaan menettäneen yli 200 miljardin dollarin markkina-arvon sodan alkamisen jälkeen. Etelä-Korean teollisuusministeriö varoitti myös, että puolijohdetoimitusketju on riippuvainen ainakin 14 Lähi-idästä tulevasta syötteestä heliumin lisäksi.

Hilco Globalin geopolitiikan yksikön toimitusjohtaja Patrick Murphy sanoi: ”Iran kohdisti aiemmin iskut öljykenttiin, mutta sen viimeaikaiset hyökkäykset Arabiemiirikuntien datakeskuksiin osoittavat, että se pitää nyt digitaalista infrastruktuuria strategisena kohteena.”

Alumiinin hinta nousi torstaina lähes neljän vuoden korkeimmalle tasolleen, kun huoli mahdollisista toimitusrajoituksista Eurooppaan ja muille alueille Hormuzinsalmen kautta Lähi-idän konfliktin keskellä tapahtuvien toimitushäiriöiden vuoksi voimistui.

Lontoon metallipörssin kolmen kuukauden alumiinisopimus nousi 0,6 % 3 478,50 dollariin tonnilta käytyään ensin 3 546,5 dollarissa, mikä on korkein taso sitten maaliskuun 2022.

Alueen alumiinintuottajien toimitukset – joiden osuus maailmanlaajuisesta tarjonnasta on noin 9 % – ovat kärsineet, mikä on herättänyt pelkoja siitä, että raaka-aineiden, kuten alumiinioksidin, toimitukset voivat myös kärsiä kulkiessaan salmen läpi näille tuottajille.

Norsk Hydro ilmoitti lievittävänsä joitakin välittömiä huolenaiheita, että Qatarissa sijaitseva Qatalumin alumiinisulatto lopettaa viime viikolla alkaneen tuotannonrajoituksen ja jatkaa toimintaansa noin 60 prosentin tuotantokapasiteetilla kaasuntoimitusten vähenemisestä huolimatta. Yhtiö lisäsi, että se pyrkii lieventämään tuotannonrajoituksen ja toimitushäiriöiden vaikutuksia.

Öljyn hinnannousu on toinen merkittävä huolenaihe alumiinin tuottajille, sillä energia voi joillakin alueilla muodostaa 40–45 % alumiinin sulatuskustannuksista. Kansainvälinen energiajärjestö IEA vahvisti, että Lähi-idän sota aiheuttaa historian suurimman öljynsaannin häiriön.

Marexin vanhempi perusmetallistrategi Alastair Munro sanoi, että alumiinin hintojen nykyistä volatiliteettia pahentaa optiokaupan lyhyen gamman markkinarakenne, jossa markkinatakaajat myyvät hintojen laskiessa ja ostavat hintojen noustessa, mikä lisää päivänsisäisiä heilahteluja.

Lontoon metallipörssin muista metalleista kuparin hinta laski 0,1 % 13 032 dollariin tonnilta, sinkin hinta pysyi vakaana 3 310,50 dollarissa, lyijyn hinta nousi 0,4 % 1 943,50 dollariin, tinan hinta nousi 0,8 % 49 320 dollariin ja nikkelin hinta nousi 0,1 % 17 710 dollariin.

Bitcoin laski torstaina alle 70 000 dollarin rajan, mutta pysyi suhteellisen tuettuna sijoittajien muuttuessa varovaisiksi öljyn hinnan uuden nousun jälkeen Lähi-idän konfliktin kärjistyessä.

Maailman suurimman kryptovaluuttakurssin arvo laski 0,7 % ja kauppa kävi kauppaa noin 69 454 dollarilla kello 02.14 New Yorkin aikaa. Bitcoinin arvo näyttää liikkuvan kapealla vaihteluvälillä 70 000 dollarin tason tuntumassa markkinoiden arvioidessa geopoliittista kehitystä.

Öljy lähestyy jälleen sataa dollaria, mikä herättää huolta inflaatiosta

Öljymarkkinat ovat olleet tärkein riskinottohalukkuuden ajuri rahoitusmarkkinoilla. Brent-raakaöljyn hinta nousi takaisin yli 100 dollariin tynnyriltä laskettuaan maanantaina saavutetusta noin 120 dollarin huippulukemasta, joka oli korkein taso noin kahteen vuoteen.

Lähi-idän tilanteen kärjistyessä viimeisimpänä syynä olivat raportit iskuista kahteen polttoainesäiliöalukseen Irakin aluevesillä sekä iskuista Hormuzinsalmen, yhden maailman tärkeimmistä öljynkuljetusreiteistä, läpi kulkeviin kauppa-aluksiin.

Noin viidennes maailman öljyvaroista kulkee salmen läpi, ja säiliöalusliikenne siellä on vähentynyt merkittävästi turvallisuussyistä.

Nousevat energian hinnat ovat herättäneet uudelleen pelkoja globaalista inflaatiosta aikana, jolloin keskuspankit valmistautuivat harkitsemaan rahapolitiikan keventämistä. Analyytikot uskovat, että jos öljyn hinta pysyy yli 100 dollarissa pitkään, se voi vaikeuttaa keskuspankin tietä korkojen alennuksiin ja aiheuttaa painetta riskiherkille omaisuuserille, kuten kryptovaluutoille.

Viime kuukausina Bitcoin on usein liikkunut riskisijoitusten rinnalla, kun kauppiaat ovat huolissaan siitä, että uusi inflaatiosokki voisi vähentää likviditeettiä rahoitusmarkkinoilla.

Sijoittajat odottavat myös tärkeitä Yhdysvaltain taloustietoja, jotka voisivat antaa signaaleja rahapolitiikan tulevasta suunnasta. Näitä ovat muun muassa torstaina julkaistavat viikoittaiset työttömyyskorvaushakemukset ja perjantaina julkaistava henkilökohtaisten kulutusmenojen hintaindeksi (PCE) – keskuspankin ensisijainen inflaatiomittari.

Rajoitetut liikkeet muissa kryptovaluutoissa

Laajemmilla kryptomarkkinoilla useimmat vaihtoehtoiset kolikot liikkuivat vain hieman riskialttiiden käytäntöjen vuoksi.

Maailman toiseksi suurimman kryptovaluutta Ethereumin arvo nousi 0,2 prosenttia 2 027,84 dollariin, kun taas maailman kolmanneksi suurimman digitaalisen valuutan Ripplen arvo laski noin prosentin 1,37 dollariin.

Öljyn hinta nousi jyrkästi torstaina Iranin lisättyä iskuja öljy- ja liikenneinfrastruktuuriin Lähi-idässä, mikä herätti pelkoja pitkittyneestä konfliktista ja mahdollisista häiriöistä öljyvirroissa Hormuzinsalmessa.

Brent-raakaöljyn futuurihinnat nousivat 6,41 dollaria eli noin 7 % 98,45 dollariin tynnyriltä klo 12.35 GMT mennessä saavutettuaan lyhyesti 100 dollarin tason aiemmin istunnossa. Myös Yhdysvaltain West Texas Intermediate -raakaöljyn hinta nousi 5,98 dollaria eli 6,85 % 93,23 dollariin tynnyriltä.

Parannukset jatkuivat sen jälkeen, kun Yhdysvaltain energiaministeri Chris Wright kertoi CNBC:lle, että Yhdysvaltain laivasto ei tällä hetkellä voi saattaa aluksia Hormuzinsalmen läpi, vaikka hän sanoikin, että tällainen siirto voisi olla "hyvin todennäköinen" kuun loppuun mennessä.

Brentin hinta oli aiemmin maanantaina saavuttanut 119,50 dollaria tynnyriltä, mikä on korkein taso sitten vuoden 2022 puolivälin, ennen kuin se laski Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitettua sodan Iranin kanssa mahdollisesti päättyvän pian.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA sanoi Lähi-idän sodan aiheuttavan suurimman öljyntoimitushäiriön maailmanmarkkinoiden historiassa päivää sen jälkeen, kun se hyväksyi ennätykselliset 400 miljoonan barrelin strategisten varannon vapauttamisen.

Kuukausiraportissaan virasto totesi, että Lähi-idän Persianlahden maat ovat vähentäneet öljyntuotantoaan vähintään 10 miljoonalla barrelilla päivässä, mikä vastaa noin 10 prosenttia maailmanlaajuisesta kysynnästä. Energy Aspectsin analyytikot kuitenkin epäilivät, että koko määrä todella vapautettaisiin, ja totesivat, että 400 miljoonaa barrelia öljyä ja öljytuotteita kattaisi vain noin 25 päivän tarpeen nykyisestä toimitushäiriöstä.

Goldman Sachs odottaa Brent-raakaöljyn hinnan olevan keskimäärin noin 98 dollaria tynnyriltä maalis- ja huhtikuussa ennen kuin se laskee noin 71 dollariin neljännellä neljänneksellä. Pankki kuitenkin varoitti, että jos öljyn virtaus Hormuzinsalmen läpi keskeytyy kuukauden ajan, keskimääräiset hinnat voivat nousta noin 110 dollariin samana aikana.

ING:n analyytikot sanoivat, että ainoa tapa laskea öljyn hintaa kestävästi olisi palauttaa öljyvirrat Hormuzinsalmen läpi, ja lisäsivät, että jos näin ei tehdä, edessä voi olla uusia hintapiikkejä.

Turvallisuusrintamalla raporttien mukaan räjähteillä lastatut iranilaiset veneet hyökkäsivät kahteen polttoainesäiliöalukseen Irakin vesillä sytyttäen ne tuleen ja surmaten yhden miehistön jäsenen sen jälkeen, kun neljään alukseen osui ammuksia Persianlahden vesillä.

Libanonin Hizbollah laukaisi keskiviikkoiltana myös suurimman raketti-iskunsa sodan alkamisen jälkeen, mikä johti Israelin iskuihin Beirutiin. Hyökkäys herätti huolta siitä, että Jemenin huthiryhmä voisi liittyä konfliktiin Iranin rinnalle, mikä saattaisi pahentaa laivaliikenteen häiriöitä Punaisellamerellä.

Tarjontatappioiden kompensoimiseksi Saudi-Arabia lisäsi raakaöljyn vientiä Yanbun sataman kautta Punaisellamerellä viime päivinä. Samaan aikaan Kiina määräsi välittömän jalostettujen polttoaineiden vientikiellon maaliskuun ajaksi varotoimenpiteenä estääkseen Lähi-idän konfliktista johtuvan mahdollisen kotimaisen polttoainepulan.